FIMEn uusi tutkija, tohtori Nina Maaranen, aloitti vuoden alussa. Nina on Lähi-itään erikoistunut arkeologi sekä ihmisosteologi eli ihmisiin erikoistunut luututkija. Hänen projektinsa tarkastelee kaupungistumisen terveysvaikutuksia muinaisen Sidonin satamakaupungissa etelä-Libanonissa keskipronssikauden aikana (noin 2000–1550 eaa.). Tutkimusvälineenä on käytössä niin perinteisiä luuntutkimuksen (osteologisia) menetelmiä kuin biokemiallisia analyyseja, joiden avulla on mahdollista kartoittaa terveydentilaa niin yksilö- kuin väestötasolla.
Ninan väitöskirja, ”Ties that bind: investigating Hyksos provenance and migration using dental morphology”, keskittyi muuttoliikehdinnän seuraamiseen keskipronssikauden aikana (noin 2000–1500 eaa.) itäisen Välimeren alueella. Tämän ajanjakson aikana kaupungistuminen, teknologinen kehitys ja alueiden väliset kauppasuhteet olivat nopeassa kasvussa, mikä näkyi myös väestörakenteissa – näistä teemoista ammentuu myös Ninan nykyinen projekti.
Ninan tutkimustyö tapahtuu niin museokokoelmissa kuin kenttätöissä. Lähi-idässä hän on osallistunut useisiin kaivauksiin Egyptissä, Libanonissa ja Irakissa, ja museokokoelmien kautta tutkimus on vienyt myös Syyriaan, Jordaniaan sekä Palestiinaan. Näiden eri kohteiden kautta Nina tekee yhteistyötä monien kansainvälisten projektien ja tutkijoiden kanssa, ja hän aktiivisesti osallistuu akateemiseen keskusteluun tutkijatapaamisissa sekä asiantuntijajärjestöjen jäsenenä (muun muassa BABAO). Ninan aiemmat julkaisut ovat nähtävissä täältä. Nina toimi myös vuosia suomenkielisen arkeologisen verkkojulkaisun Kalmistopiirin toimituskunnan jäsenenä, nykyisin vierailevana kirjoittajana. Nina on myös osa ARWA International -arkeologifoorumin toimintaa.
FIMEn Postdoc-tutkimuksessa Nina tarkastelee kaupungistumisen terveysvaikutuksia muinaisen Sidonin satamakaupungissa etelä-Libanonissa keskipronssikauden aikana. Sidonin vuosisatoja käytössä ollut hautausmaa mahdollistaa paikallisen väestön pitkäaikaisen seurannan kaupungistumisen kiihtyessä. Tutkimusvälineenä on käytössä niin perinteisiä luuntutkimuksen (osteologisia) menetelmiä kuin biokemiallisia analyyseja, joiden avulla on mahdollista kartoittaa terveydentilaa niin yksilö- kuin väestötasolla. Tutkimus ja sen tulokset tullaan muokkaamaan myös pedagogiseen muotoon, millä tuodaan esille itäisen Välimeren kulttuuriperinnön moninaisuutta paikallisesti ja kansainvälisesti.