Jordanian kartta (lähde: Wikimedia Commons). Artikkelissa mainitut paikat: Amman, Azraq ash Shishan, Ma’an, Al Hasa, Al Karak.
Tämä on kertomus minun ja Hannu Aukian epigrafisesta kenttätyömatkasta Jordaniassa touko–kesäkuussa 2013. Epigrafialla tarkoitetaan inskriptioiden eli piirtokirjoitusten tutkimista. Samalla tutustuimme alueella oleviin esiislamilaisiin ja islaminaikaisiin linnoihin ja muihin arkeologisiin jäänteisiin. Meillä oli matkalle Suomen Lähi-idän instituutin säätiön apuraha. Lisäksi hanketta tuki Helsingin yliopiston Muinaisen Lähi-idän henkinen perintö – projekti. Matka oli antoisa seikkailu ja kantoi hedelmää: löysimme neljä uutta varhaista arabiankielistä inskriptiota sekä muutaman muinaispohjoisarabialaisen ja nabatealaisen inskription. Inskriptiot on julkaistu artikkelissani ”New Kufic Graffiti and Inscriptions from Jordan,” Arabian Archaeology and Epigraphy 25 (2014): s. 110– 114, ja kaikki löydöt tullaan käymään läpi tässäkin kirjoituksessa. Matkan kuva-antiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa https://www.flickr.com/photos/97275038@N06/sets/.
Kuva 1: Qasr al-Kharanan portti.
Ensimmäinen kohteemme oli Qasr al-Kharanan linna 60 kilometriä Ammanista itään. Linna on verrattain hyvin tutkittu arkeologisesti: arvellaan, että umaijadit eli islamilaista kalifaattia vuosina 661–750 jaa. hallinnut dynastia rakensi sen noin vuonna 700. Monia sieltä löytyviä inskriptioita on julkaistu, mutta me onnistuimme löytämään kaksi uutta varhaista arabiankielistä piirtokirjoitusta, jotka on raapustettu seiniin 700–800-luvuilla.
Kuva 2: Qasr al-Kharanan huoneen nro 30 pohjoisseinästä löytynyt varhainen piirtokirjoitus.
Ensimmäinen näistä (kuva 2) on vahingoittunut rivin kaksi lopusta, mutta luettava osa sisältää tekstin:
Oi Jumala! Anna Ubaydallah ibn Humaymalle anteeksi ne synnit, joita hän on menneisyydessä tehnyt…
Tämä on sisällöltään yleinen arabiankielinen inskriptio: siinä pyydetään anteeksiantoa jollekin henkilölle. Yleensä ajatellaan, että kirjoittaja pyytää anteeksiantoa itselleen, vaikka kirjoittaakin kolmannessa persoonassa. Mielenkiintoista tässä tekstissä on kirjoittajan isän nimi Humayma, joka on harvinainen nimi arabialaisessa nimistössä mutta verrattain selkeästi luettavissa rivillä 1.
Kuva 3: Qasr al-Kharanan huoneen nro 30 länsiseinästä löytynyt varhainen piirtokirjoitus.
Toinen uusi arabiankielinen inskriptio löytyi saman huoneen toisesta seinästä (kuva 3). Inskriptio on käsialansa puolesta hyvin varhainen, luultavasti 600–700-luvuilta, mutta valitettavan huonokuntoinen. Arabialaisen epigrafian ekspertti Jouni Harjumäki (Leidenin yliopisto) auttoi minua sen luennassa, ja pitkällisen kuvien tiirailun ja digitaalisen käsittelyn jälkeen päädyimme seuraavaan luentaan, johon olemme tyytyväisiä:
Oi Jumala! Anna anteeksi sille, joka kirjoitti tämän kirjoituksen.
Tämän piirtokirjoituksen erikoispiirre on, että sen kirjoittaja jättäytyy anonyymiksi. Tämä on yksi harvoja varhaisia islaminaikaisia arabiankielisiä inskriptioita, joka ei sisällä nimeä. Yleensä inskription raapustajat halusivat nimenomaan jättää oman nimensä luettavaksi ajasta ikuisuuteen.
Kuva 4: Qasr al-Tuban linna ja vuokranelivetomme, joka toimi luotettavana kulkupelinä vaikeassakin maastossa. Kuvaan on päässyt myös allekirjoittanut.
Seuraavaksi jatkoimme Qasr al-Kharanasta itään kohti Azraqin kaupunkia, jossa viivyimme muutaman päivän. Azraq on Itä-Jordaniassa sijaitseva tärkeä nykykaupan pysäkki ja kaupunki, jossa Saudi-Arabiasta ja Irakin Kurdistanista tulevat rekkakuskit pysähtyvät. Azraqissa olikin mainioita ravintoloita, vaikka paikka muuten oli aika kolkko. Azraqin jälkeen lähdimme ajamaan etelään, Ma’anin kaupunkia kohti (katso kartta). Matkalla kävimme ajamassa basalttikiviaavikolla, jossa sijaitsee Qasr al-Tuban linna. Se on arkeologien mukaan myös umaijadien rakentama, joskin se ajoittuu hieman myöhemmäksi kuin Qasr al-Kharana, luultavasti 740-luvulle. Linna oli mahtavan hieno ja suorastaan lumoava aavikon keskellä. Emme kuitenkaan löytäneet sieltä uutta epigrafista materiaalia ellei lukuun oteta moderneja graffiteja.
Kuva 5: Qasr al-Tuban kaariportit. Seinissä oli vain moderneja raapustuksia.
Seuraavaksi jatkoimme uutta arkeologista kohdetta kohti. Se oli Qasr al-Mushaysh (kuvat 6–9), hyvin vähän tutkittu raunio, joka sijaitsee modernin al-Hasan kaupungin lähellä (ks. kartta). Qasr al-Mushayshiin näkee hyvin vähän viitteitä tutkimuskirjallisuudessa. Se sijaitsee sitä paitsi aktiivisen kaivostoiminnan keskellä, joten mahdollista on, että muutaman vuoden kuluttua paikasta ei ole jäljellä edes raunioita.
Kuva 6: Qasr al-Mushayshin rauniolinnan kiviä oli käytetty uudestaan hautaustarkoitukseen. Nämäkin haudat oli kuitenkin avattu ja mahdollisesti ryöstetty.
Qasr al-Mushayshin alueelta löysimme maanalaisia asumuksia tai säilytystiloja, joita ei voinut kuitenkaan tutkia sen tarkemmin, koska ne olivat sortuneet. Paikan päältä löytyi muutama nabatealainen piirtokirjoitus, ja koska nabatealaista kirjoitusjärjestelmää käytettiin n. vuosina 200 eaa.–300 jaa., voidaan olettaa, että Qasr al-Mushaysh on peräisin tuolta ajalta, vaikka se on luultavasti ollut myös myöhemmässä käytössä.
Kuva 7: Qasr al-Mushayshin rauniolinnan alue, jonka tulkinta jäi kuitenkin meiltä hieman avoimeksi arkeologisen osaamisen puutteen vuoksi.
Kuva 8: Nabatealainen piirtokirjoitus Qasr al-Mushayshista.
Nabatealaisista piirtokirjoituksista lukukelpoisessa kunnossa oli ainoastaan yksi (kuva 8). Kivi, johon se on kirjoitettu, on kuitenkin katkennut, joten senkin tulkinta jää puutteelliseksi. Luettavassa osassa lukee (tekstin on tulkinnut Michael Macdonald Oxfordin yliopistosta):
…meidän palvelijamme Baytista [paikannimi]…
Nabatealaiset piirtokirjoitukset eivät tarjonneet mielenkiintoista informaatiota mutta auttavat paikan ajoittamisessa. Paikan päältä löytyi kuitenkin myöhempi arabiankielinen inskriptio (kuva 9), jonka voi ajoittaa 800–900-luvuille käsialan ja fraseologian perusteella.
Kuva 9: Qasr al-Mushayshista löytynyt arabiankielinen inskriptio. Huomaa vasemmassa ylänurkassa oleva kamelin kuva.
Tuo teksti oli hakattu irtokiveen, joka ei luultavasti liity Qasr al-Mushayshin alkuperäiseen rakennukseen. Voi olla, että Qasr al-Mushaysh oli jo arabiankielisen inskription kirjoitushetkellä raunioina. Inskription ohessa on kuva kamelista, jonka on luultavasti tehnyt sama henkilö, joka on kirjoittanut tekstin. Tämä on yksi harvoja islaminaikaisia inskriptioita, jonka ohessa on myös kuva. Teksti on mielenkiintoinen, ja sen voi lukea seuraavasti:
Jumalan nimeen.
Oi Jumala! Anna anteeksi
Abdallah ibn Hammadille ja
hänen vanhemmilleen ja sisaruksilleen.
Amen, maailman Herra.
Fraasi ”anna anteeksi N.N.:lle ja hänen vanhemmilleen ja sisaruksilleen” on verrattain harvinainen varhaisessa arabiankielisessä piirtokirjoitusmateriaalissa, mikä lisää tekstin merkitystä ja mielenkiintoisuutta.
Seuraavaksi suuntasimme etelään kohti Wadi Ramin kansallispuistoa. Wadi Ram on häkellyttävän hieno paikka, jonka hiekka ja kalliot ovat punertavia. Kansallispuisto on kuin maapallon ulkopuolelta, joten ei ole ihme, että Hollywood-elokuva ”Yksin Marsissa” (2015) filmattiin miltei kokonaisuudessaan siellä.
Kuva 10: Wadi Ramin kansallispuisto iltahämärän aikaan. Vaikka automme oli neliveto, se oli aina välillä jumissa Wadi Ramin hiekassa.
Wadi Ramin kallioseinät ovat täynnä muinaispohjoisarabialaisia ja nabatealaisia piirtokirjoituksia ja kuvia (kuva 11). Emme kuitenkaan löytäneet sieltä uutta, julkaisematonta epigrafista materiaalia.
Kuva 11: Muinaispohjoisarabialaisia tekstejä, jotka kertovat tekstien kirjoittajien ja kuvien piirtäjien nimiä. Kuvat kameleista todistavat siitä, että Wadi Ramin alue oli tärkeä läpikulkuväylä Arabian niemimaalta Syyriaan.
Wadi Ramista lähdimme kohti al-Karakin kaupunkia. Matkalla pysähdyimme Wadi al-Mujibin suuren suureen laaksoon, jota on myös kutsuttu Jordanian Grand Canyoniksi. Laakson vieressä on roomalaisaikainen linna Qasr al-Bashir. Latinankielinen inskriptio ajoittaa linnan noin vuoteen 300.
Kuva 12: Qasr al-Bashirin roomalaisaikainen linnaraunio.
Kuva 13: Wadi al-Mujibin laakso, jonne meni verrattain hyväkuntoinen mutta todella mutkitteleva ja hidaskulkuinen ajotie.
Wadi al-Mujib oli yksi matkan kohokohdista. Sen kruunasi vieläpä laakson pohjalta löydetty basalttikiveen hakattu arabiankielinen inskriptio (kuva 14), jonka voi ajoittaa 700–800-luvuille käsialan perusteella. Piirtokirjoituksessa lukee:
Oi Jumala!
Oi Jumala! Tee hurskaaksi
ja anna anteeksi al-Jawnille
ja ole hänelle armollinen.
Kuva 14: Arabiankielinen piirtokirjoitus Wadi al-Mujibin pohjalla. Ympäröivissä kivissä oli kuvia esimerkiksi peuroista.
Inskriptio on hyvin säilynyt. Sen ehkä mielenkiintoisin piirre on (luultavasti kirjoittajan) nimi al-Jawn, joka tuntuu olevan keskiajalla lähinnä orjille annettu nimi. Kirjoittajan orjastatukseen tuntuisi myös viittavan se, ettei al-Jawn kerro isänsä nimeä. Tämä puolestaan viittaa siihen, että myös eiarabialaista alkuperää olevat henkilöt oppivat kirjoittamaan arabiaa. Muualla kuin tässä julkaistut piirtokirjoitukset todistavat myös sen, että monet naiset oppivat kirjoittamaan.
Retki oli valtavan antoisa ja antoi ensi käden kosketuksen varhaisen islamilaisen maailman materiaaliseen jäämistöön. Uudet löydöt olivat myös tärkeitä. On käsittämätöntä, kuinka hyvin osa yli tuhat vuotta vanhoista piirtokirjoituksista on säilynyt. Ne on selvästi hakattu kiveen hartaudella ja taidolla, joskin tuskinpa niiden kirjoittajat tiesivät, että ne ovat luettavissa vielä 2000-luvulla!
Ilkka Lindstedt väitteli 2013 arabian kielen ja islamin tutkimuksen oppiaineesta (Helsingin yliopisto). Hän tutkii islamin esi- ja varhaishistoriaa erityisesti piirtokirjoitusten valossa. Häntä kiinnostaa esiislamilaisen Arabian uskonnolliset ja poliittiset olot sekä se, millä tavalla ja milloin islam muotoutui ja määritteli itsensä suhteessa muihin uskonnollisiin perinteisiin.