Nuori pari on menossa naimisiin. Molemmilla on kiire tehdä nenäleikkaus ennen häitä, jotta heidän isot nenänsä eivät periydy lapsille.
Baariseurue nauraa tarinalle. Oli tarinalla totuusperää tai ei, samantyyppisiä anekdootteja kuulee Libanonissa päivittäin, jos vain ottaa asian paikallisten kanssa puheeksi.
Kauneusleikkausten määrästä Libanonissa ei ole virallisia tilastoja, mutta ainakin suurimman kauneusleikkausbuumin aikana 2010-luvun vaihteessa jotkut plastiikkakirurgit arvioivat Libanonissa tehtävän jopa 1,5 miljoonaa kauneuskirurgista toimenpidettä vuodessa. Neljän miljoonan asukkaan maassa luku on suuri, joskin ennen Syyrian sodan tuomaa epävakautta lukua kasvattivat myös erityisesti Persianlahden maista matkanneet kauneuskirurgiaturistit. Vaikka kauneuskirurgisten toimenpiteiden määrä on ollut viime vuosina lievässä laskussa, kauneuskirurgia on vakiinnuttanut paikkansa libanonilaisten arjessa. Kauneuskirurgia ei ole ainoastaan näyttävästi esillä mediassa ja katumainonnassa vaan myös osa urbaania katukuvaa ja arkisten kahvipöytäkeskustelujen puheenaihe. Pääkaupungin Beirutin kaduilla voi melkein päivittäin kohdata vastaantulijan side nenällään tai ohimennen kuulla ystävysten keskustelevan yhteisen tuttavansa epäonnistuneesta rasvaimusta. Vaikka kauneuskirurgia jakaa edelleen libanonilaisten mielipiteitä, siitä on tullut enemmän tai vähemmän hyväksytty toimenpide osaksi perinteisiä kauneuden- ja 2 kehonhoitorutiineja manikyyrien ja kuntosalien rinnalle. Sen yleisyyden ja vahvan kulttuurillisen läsnäolon vuoksi voidaan siis puhua kauneuskirurgian normalisoitumisesta.
Kauneuskirurgian käyttöä on Lähi-idän kontekstissa tutkittu vähän, vaikka se on jatkuvasti lisääntynyt alueella. Libanonin lisäksi kauneuskirurgia on hyvin yleistä Iranissa ja nopeasti kasvava ilmiö myös Persianlahden maissa. Omassa etnografiseen kenttätyöhön perustuvassa tutkimuksessani tarkastelen kauneuskirurgian normalisoitumista Libanonissa ja tämän vaikutusta erityisesti käsityksiin sukupuolesta ja normaalista kehosta. Koska kauneuskirurgiasta Lähi-idän kontekstissa on tähän mennessä kirjoitettu suomeksi vain vähän, tässä artikkelissa annan yleiskatsauksen ilmiön pääpiirteisiin Libanonissa ja esittelen hieman alustavaa analyysiäni aiheesta. Artikkelini perustuu haastatteluihin ja kenttätyöhön Libanonissa vuosina 2012 ja 2015, minkä lisäksi olen seurannut jatkuvasti paikallista perinteistä ja sosiaalista mediaa.
Puoskareita ja julkkistohtoreita
Kontrastina sotaiselle historialle ja poliittiselle epävakaudelle Libanonia määrittävät myös vahva kulutusyhteiskunta, elinvoimainen viihdekulttuuri sekä verrattain vapaa poliittinen kenttä ja kulttuurinen ilmapiiri. Tähän asti kauneuskirurgian käyttöä on selitetty akateemisissa keskusteluissa osana muita sosiaalisia ilmiöitä ja rakenteita, kuten esimerkiksi konsumerismin tai patriarkaalisen yhteiskunnan ilmentymänä. Esimerkiksi libanonilaisen sosiologin Samir Khalafin mukaan kauneuskirurgia osana muuta massakuluttamista on pohjimmiltaan tapa käsitellä – tai paremminkin olla käsittelemättä – sisällissodan jälkeisiä traumoja sekä siitä johtuvaa jatkuvaa poliittista epävakautta.
Sodan psykologista vaikutusta libanonilaisten mielenlaatuun on tässä suhteessa vaikeampi todistaa, mutta usein sisällissodan uskotaan tuoneen Libanoniin ainakin yhden kauneuskirurgian yleistymiseen myötävaikuttavan tekijän: sotavammoja hoitaneet plastiikkakirurgit. Libanonin plastiikkakirurgiayhdistyksessä (Lebanese Society of Plastic, Reconstructive and Aesthetic Surgery) on sen omien nettisivujen mukaan tällä hetkellä 91 rekisteröitynyttä plastiikkakirurgia. Tämän lisäksi kauneusleikkauksia voivat tehdä yhdistyksen ulkopuoliset plastiikkakirurgit, muut lääkärit (toimenpiteen suorittamiseen ei virallisesti vaadita plastiikkakirurgiaan erikoistumista) sekä kosmeettisten alojen työntekijät, jotka suorittavat ei-kirurgisia toimenpiteitä, kuten Botoxpistoshoitoja. Haastattelemani plastiikkakirurgit arvioivat Libanonissa olevan noin 300 kauneuskirurgiaa jossain muodossa harjoittavaa lääkäriä ja kauneudenhoitoalan toimijaa. Ennen vuotta 2015 Libanonissa ei ollut minkäänlaisia rajoituksia kauneuskirurgian harjoittamiseen, vaan kuka tahansa pystyi tarjoamaan kauneuskirurgisia palveluja. Lisääntyneiden komplikaatioiden ja valitusten vuoksi Libanonin terveysministeriö alkoi vuonna 2015 rajoittaa klinikoiden toimintaa ja sulkea toimipisteitä, joissa ei ollut aina läsnä plastiikkakirurgiaan varmennetusti erikoistunutta lääkäriä. Käytännössä sääntöjä on kuitenkin vaikea valvoa, sillä plastiikkakirurgien täysipäiväistä läsnäoloa on vaikea varmistaa myös klinikoilla, joilla on toimilupa.
Virallisten rajoitusten puuttuessa vastuu kauneuskirurgian käytöstä ja toimenpiteen lopputuloksesta on siis ensisijaisesti kirurgian käyttäjällä. Ehkä merkittävin rooli kauneuskirurgian käytön ohjaajana on paikallisella medialla, joka antaa kauneuskirurgialle huomattavaa näkyvyyttä niin erinäisten muuttumisleikkien, kauneusvinkkien kuin keskusteluohjelmien muodossa. Yhtenä kauneuskirurgian käytön kannustimena tavallisen kansan keskuudessa pidetään usein kauneuskirurgiaa avoimesti käyttäviä poptähtiä ja muita julkisuuden henkilöitä, jotka antavat kasvot kauneuskirurgian mahdollistamalle muutokselle ja näyttävät tietä uusimpiin ulkonäkötrendeihin. Näyttävimpiä esimerkkejä tästä on laulaja Nancy Ajramin täydellinen muodonmuutos rumasta ankanpoikasesta ihailluksi seksisymboliksi, kun hänen lähes koko kasvonsa muokattiin kauneuskirurgian avulla.
Kuitenkin Libanonin kontekstissa julkisuuden henkilöiden kanssa melkein yhtä suuren mediahuomion saavat heitä operoivat plastiikkakirurgit. Julkkislääkäreiksi itseään nimittävät plastiikkakirurgit eivät ainoastaan tee julkisuuden henkilöiden kauneusleikkauksia vaan ovat itse tuttuja mediakasvoja. He istuvat missikisojen tuomaristossa libanonilaisministerien vierellä ja keskustelevat TV-ohjelmissa kauneuskirurgian viimeisimmistä teknologisista edistysaskelista. Heistä kuuluisin lienee suurimpien tähtien käyttämä Nader Saab, joka on tällä hetkellä viikoittainen vieras paikallisessa B-live lifestyle -keskusteluohjelmassa. Ohjelmassa Saab käy haastattelijoiden ohjaamana läpi erilaisia kehon ongelmia ja kauneuskirurgian tarjoamia ratkaisuja niiden korjaamiseen – tai jopa niiden ehkäisemiseen. Esimerkiksi muutama kuukausi sitten kyseisessä ohjelmassa Saab suositteli Botox-hoitojen aloittamista jo ennen 30 vuoden ikää ryppyjen syntymisen ehkäisemiseksi. Plastiikkakirurgeille media ei siis ole ainoastaan tapa valistaa kansaa vaan myös väylä luoda tarve ja markkinat tarjoamilleen palveluille.
Kauneuskirurgia, status ja maku
Suuren tarjonnan myötä myös hinnat eri kauneuskirurgiapalveluiden tarjoajien välillä vaihtelevat huimasti ja kauneuskirurgia on jossain muodossa lähes kaikkien yhteiskuntaluokkien ulottuvilla. Jopa pätevän plastiikkakirurgin hinnat voivat vaihdella suuresti riippuen siitä, missä toimenpide tehdään. Esimerkiksi nenäleikkauksen hinta voi paikasta riippuen vaihdella samalla lääkärillä 600 dollarista 1200 dollariin. Useimmilla plastiikkakirurgeilla on useita toimipisteitä, esimerkiksi yksi pääkaupungissa Beirutissa ja toinen omassa kotikaupungissa, missä hinnat saattavat olla huomattavasti halvemmat. Koska toimenpiteet voivat silti olla monelle libanonilaiselle liian kalliita, jotkut libanonilaiset pankit tarjoavat jopa erillisiä kauneuskirurgiaan tarkoitettuja pankkilainoja.
Ei tietenkään ole samantekevää, kuka leikkauksen tekee ja missä. Ensinnäkin lääkärivalinta vaikuttaa merkittävästi leikkauksen lopputulokseen. Haastattelujeni perusteella ainakin keskija yläluokkaisten parissa lääkärivalintaan käytetään paljon aikaa esimerkiksi etsimällä tietoa eri plastiikkakirurgeista ja heidän aiemmista tuloksistaan sekä tiedustelemalla suosituksia lähipiiristä. Ei ole harvinaista myöskään käydä usean eri lääkärin vastaanotolla tiedustelemassa lääkärin mielipidettä leikattavasta kehon ongelmakohdasta ja mahdollisista suosituksista toimenpiteelle. On myös hyvä tässä kohtaa todeta, että plastiikkakirurgit voivat kieltäytyä operoimasta, jos leikkaus ei ole heidän mielestään tarpeellinen tai jos odotukset leikkauksesta ovat epärealistiset. Kauneuskirurgiaa käyttäneet haastateltavani sanoivat valinneensa plastiikkakirurginsa pitkälti niin hinnan kuin lääkärin kädenjäljen mukaan, koska kirurgin aiempien leikkauspotilaiden ulkonäkö auttaa arvioimaan oman leikkauksen mahdollista lopputulosta. Aineistoni perusteella ainakin keski- ja yläluokan keskuudessa onnistunut leikkaus määritellään useimmiten luonnolliseksi ja huomaamattomaksi, eikä se muuta liikaa omaa ulkonäköä – ns. julkkislookin kopiointi on siis osoitus lähinnä huonosta mausta. Käytännössä tietenkin onnistuneen kirurgian rajat ovat subjektiivisesti määritellyt, samoin kuin käsitykset leikkauksien ”tarpeellisuudesta” niin lääkärien kuin leikattavienkin keskuudessa.
Toisaalta lääkärivalinta korreloi ymmärrettävästi myös sosiaaliseen luokkaan ja luokkastatuksen ilmaisemiseen. Haastattelemieni plastiikkakirurgien mukaan kaikista ylin luokka saattaa suosia leikkauksen tekemistä länsimaissa, ylä- ja keskiluokka käyttävät libanonilaisia plastiikkakirurgeja kun taas alimmat luokat käyttävät libanonilaisia ”puoskareita” tai jopa matkustavat Syyriaan halvemman hinnan perässä. Haastattelujeni mukaan tämä oli yleinen käytäntö ennen Syyrian sodan alkua eikä kuulemani perusteella vieläkään aivan kuihtunut käytäntö sodasta huolimatta. Koska leikkaukseen käytetty raha voi usein korreloida lopputuloksen kanssa, voivat epäonnistuneeksi määriteltävät leikkaukset viestiä niin huonosta mausta kuin vähävaraisuudestakin. Toisaalta huonoa makua useimmille haastateltavilleni viesti yläluokan edustajien liiallinen kauneuskirurgian käyttö, sillä heidän ajateltiin käyttävän kirurgiaa ainoastaan statuksensa ilmaisemiseen.
Kauneuskirurgia ja sukupuoli
Koska kauneuskirurgian ensisijainen tarkoitus on muokata vartaloja kulttuurisesti määritellyn normatiivisen mieheyden ja naiseuden mukaiseksi, se linkittyy vahvasti käsityksiin sukupuolesta. Tämä tulee erityisesti esille naisten kohdalla, sillä niin Libanonissa kuin muuallakin maailmassa suurin osa kauneuskirurgian käyttäjistä on naisia. Klassista länsimaalaista feminististä keskustelua heijastaen myös Libanonin kontekstissa kauneuskirurgian käyttöä on teoretisoitu traditionaalisten patriarkaalisten yhteiskuntarakenteiden avulla. Naisten kauneuskirurgian käyttöä on selitetty esimerkiksi median levittämillä saavuttamattomilla kauneusihanteilla, sosiaalisella paineella sekä miesten dominoimilla avioliittomarkkinoilla, jotka pakottavat naiset panostamaan ulkonäköönsä heidän kilpaillessaan keskenään miesten kiinnostuksesta.
Erityisesti naisiin kohdistuvaa – suoraa ja epäsuoraa – sosiaalista painetta on vaikea kieltää Libanoninkaan kontekstissa. Yhdelle haastateltavistani nenäleikkausta oli ehdottanut oma äiti, kun taas toinen raskauden takia venyneestä vatsanahasta kärsinyt pelkäsi rantakauden alkua, jolloin joutuisi selittelemään ystävilleen kokouimapuvun käyttöä muiden loikoillessa bikineissä. Miehetkään eivät tosin elä kauneuskirurgian yleistymisen ja sen kulttuurisen vaikutuksen ulkopuolella, sillä arviolta 20–30 prosenttia kauneuskirurgian käyttäjistä on miehiä. Sekä naisten ja miesten keskuudessa yleisimpiä toimenpiteitä ovat nenäleikkaukset, erinäiset vartaloa kiinteyttävät toimenpiteet (esimerkiksi rasvaimu) sekä ikääntymisen merkkejä häivyttävät leikkaukset ja pistokset. Lisäksi naisilla yleisimpiä toimenpiteitä ovat rintaimplantit sekä täyteaineet, joita käytetään esimerkiksi huulien suurentamiseen.
Vaikka erityisesti naisten kauneuskirurgian käytön ajatellaan usein perustuvan naisten keskinäiseen kilpailuun ja miesten huomion havitteluun, haastattelemani naiset usein kielsivät nämä motiivit ja kuvailivat kirurgian käytön syyksi minäkuvan ja itseluottamuksen kohottamisen sekä halun tuntea Kuva: Janne Hägglund 5 olonsa normaaliksi ja mukavaksi omassa vartalossaan. Haastateltujeni kokema kehon ongelmien vakavuusaste vaihteli suuresti: osa kuvaili kokeneensa kärsimystä epänormaalina koetun ruumiinosan kanssa, kun taas toiset kertoivat käyttäneensä kauneuskirurgiaa korjatakseen pieniä virheitä, joiden kanssa pystyisi kyllä elämäänkin. Tähän mennessä haastattelemani miehet ovat kuvailleet kauneuskirurgiansa käyttöä samanlaisella narratiivilla ja korostaneet itseluottamuksen ja minäkuvan parantamista syynä käyttää kauneuskirurgiaa.
Tässä suhteessa kauneuskirurgian käyttö muistuttaa muita perinteisiä itsestään huolehtimisen keinoja, kuten esimerkiksi kosmetiikan käyttöä tai kuntosaliharjoittelua kehonhuollon välineenä. Vaikka on vaikeampi selvittää perimmäisiä syitä yksilön kauneuskirurgian käytölle, tutkittavieni narratiivit kehon muokkaamisesta omakuvan parantamiseksi viestivät vartalon tärkeästä roolista subjektin itseilmaisun välineenä, mikä on myös keskeinen osa länsimaalaista kauneuskirurgiadiskurssia.
Uusi luonnollinen normaali
Ehkäpä merkittävin kauneuskirurgian yleistymistä vauhdittava tekijä on ei-kirurgisten toimenpiteiden tarjonnan jatkuva kasvu. Ei-kirurgisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi pistoksilla ja lasereilla tehtävät toimenpiteet, jotka eivät vaadi leikkausta. Tämä teknologinen kehitys tekee kauneuskirurgisista toimenpiteistä kivuttomampia, edullisempia ja lyhytkestoisempia sekä lyhentää toimenpiteiden jälkeistä toipumisaikaa. Samalla kauneuskirurgiaa pidetään yleisesti vähemmän riskialttiina. Näin ulkonäköönsä tyytymättö- mälle myös kauneuskirurgian käyttämättä jättäminen saattaa vaatia yhtä paljon aktiivista pää- töksentekoa kuin päätös käyttää kauneuskirurgiaa. Kehon koetut epätäydellisyydet, joita olisi ehkä aiemmin pidetty pysyvinä osina kehoa, ovat nyt muutettavissa.
Samalla myös kehon pienimmistä virheistä on mahdollista päästä eroon muutamassa minuutissa. Esimerkiksi yksi haastateltavistani kertoi, ettei hänellä oikeastaan koskaan ollut suurempaa ongelmaa nenänsä kanssa, mutta kun hän näki miten pienellä puolen tunnin toimenpiteellä hän voisi päästä eroon nenänvartensa pienestä kyhmystä, hän päätti tehdä leikkauksen. Hänen mielestään Libanonissa yleinen asenne myötäilee kauneuskirurgian tuomia mahdollisuuksia:
Täällä ajatellaan, että jos minulla on iso nenä, joka pilaa kauneuteni, miksi en leikkauttaisi sitä. Nenäleikkaus ei ole niin iso toimenpide, ja sen jälkeen näytän kauniimmalta ja olen tyytyväisempi itseeni koko loppuelämäni ajan. Minun ei tarvitse leikkauksen jälkeen enää miettiä asiaa, leikkaus tehdään vain kerran.
Tässä asenneilmapiirissä myös normaalin kehon ja esteettisten standardien määritelmät ovat jatkuvan neuvottelun kohteena. Esimerkiksi Botoxia ikääntymisen merkkejä vastaan käyttäneet haastateltavani kokivat, etteivät he käytä Botoxia peittääkseen ikäänsä, vaan pikemminkin heillä oli liikaa ryppyjä ikäänsä nähden ‒ he kokivat siis ainoastaan peittävänsä normaalista poikkeavat ennenaikaisen vanhenemisen merkit. Kysymys sitten kuuluukin, miten määritellään normaali ihon vanheneminen. Kun yhä useampi käyttää Botoxia ryppyjen poistamiseen, myös kulttuurilliset käsitykset ”normaalista” ihon vanhenemisesta oletettavasti muuttuvat.
Ristiriitaisuuksien kirurgia
Miten sitten keskivertolibanonilaiset näkevät kauneuskirurgian yleistymisen? Yleistäminen on mahdotonta, sillä ilmiö näyttäytyy heille itselleenkin usein hyvin ristiriitaisena. Kauneuskirurgiaa käyttävät poptähdet ovat sekä ihailun että pilkan kohteena, ja myös tavallisten ihmisten kauneuskirurgian käyttöä arvioidaan hyvin hienojakoisilla määritelmillä hyvän maun rajoista. Samalla kun osa käyttää kirurgiaa avoimesti, toiset tuomitsevat kauneuskirurgian ja sen käyttäjät täysin. Tämän lisäksi kenttätyöni aikana kohtaamani libanonilaiset liittävät yleistyneen kauneuskirurgian osaksi libanonilaisuutta ristiriitaisinkin tavoin. Toisaalta se edustaa Libanonin edistyksellisyyttä muuhun arabimaailman nähden, kun taas toisaalta sitä pidetään ilmentymänä kaikesta siitä, mikä Libanonissa on pielessä. Tämä ristiriitaisuus heijastaa kauneuskirurgian statusta myös historiallisessa ja globaalissa perspektiivissä, sillä kauneuskirurgia on toisaalta antanut mahdollisuuden muokata pysyvänä pidettyä ”luonnon luomaa” vartaloa, kun taas samalla kauneuskirurgia kantaa vahvaa assosiaatiota epäluonnollisuudesta ja turhamaisuudesta. Terveen vartalon asettaminen kirurgin pöydälle ”turhamaisuuden” takia on edelleenkin vaikeasti oikeutettavissa.
Ehkä juuri näistä ristiriitaisuuksista johtuen haastattelemani plastiikkakirurgit ja kauneuskirurgian käyttäjät viittasivat usein ”oikeisiin” ja ”vääriin” tapoihin käyttää kauneuskirurgiaa. Kirurgian ”oikeaa” käyttöä määriteltiin korostamalla yksilön toimijuutta: leikkauksen haluavan tulee itse pystyä määrittelemään oma leikkauksen tarpeensa eikä esimerkiksi mennä plastiikkakirurgin vastaanotolle sosiaalisesta paineesta. Samalla kun leikattavan tulee pystyä määrittämään omat leikkausta vaativat epätäydellisyytensä, liiallinen tyytymättömyys itseään kohtaan voidaan kuitenkin tulkita merkiksi psykologisista ongelmista ja ruumiinkuvahäiriöistä, mikä taas on esimerkiksi plastiikkakirurgian eettisen ohjeistuksen mukaan kirurgille syy kieltäytyä leikkauksen tekemistä. Leikkausta haluavan tulee siis kyetä määrittelemään kehonsa virheitä ihanteellisen tasapainoisesti. Kauneuskirurgian oikeanlaista käyttöä luonnehdittiin myös aiemmin mainitsemillani luonnollisuuden, normaaliuden sekä itsensä näköisenä pysymisen kriteereillä, kun taas kirurgian liikakäyttöä ja toisten ulkonäön jäljittelyä pidettiin kauneuskirurgian väärinkäyttönä. Australialaisen kulttuurintutkijan Meredith Jonesin mukaan juuri nämä määritelmät tuomittavasta ja epäonnistuneesta kauneuskirurgiasta ovat itse asiassa välttämättömyys kauneuskirurgian normalisoitumiselle, sillä niihin vertaamalla voidaan oikeuttaa oma ”oikeanlainen” kauneuskirurgian käyttö. Esille tuomiani ristiriitaisuuksia paikallisissa kauneusleikkausnarratiiveissa ei siis tarvitse nähdä vastakkaisena ilmiönä kauneuskirurgian normalisoitumiselle – ehkä ne nimenomaan kertovat omalla tavallaan ilmiön kiistattomasta merkittävyydestä libanonilaisten parissa.
Soraja Nasser El-Dine on sukupuolentutkimuksen tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa ja vieraileva tutkija Lundin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen keskuksessa.