Susanne Dahlgren
Susanne Dahlgren aloitti instituutin johtajana kesäkuussa 2023. Susanne on yhteiskuntatieteilijä ja humanisti, joka opiskeli sosiaaliantropologiaa Helsingin ja Edinburghin yliopistoissa sekä London School of Economicsissa. Helsingissä hän opiskeli muun muassa taidehistoriaa ja elävän mallin piirtämistä. Hänen tutkimuksensa sijoittuu pitkällä kaarella eteläiseen Jemeniin, jossa hän asui ensimmäisen kerran jo perusopiskelijavaiheessa. Hänen väitöskirjansa käsitteli yhteiskunnan dynamiikkaa Adenin kaupungissa keskenään kilpailevien moraalinäkemysten kautta tarkasteltuna. Kirjan julkaisi Syracuse University Press (Syracuse, NY) 2010 otsikolla Contesting Realities. The Public Sphere and Morality in Southern Yemen.
Politiikan ja yhteiskunnallisen liikehdinnän ohella Dahlgren on perehtynyt islamilaiseen oikeuteen. Hänen toinen Jemeniin sijoittuva tutkimushankkeensa käsittelee perheoikeuden historiaa ja käytäntöjä Brittiläisen siirtomaavallan ajasta nykypäivään. Tutkimuksen kulussa hän istui Adenin maistraatinoikeuden suljetuissa istuntosaleissa seuraten mm. avioriitaoikeudenkäyntejä. Hän on esitellyt tutkimustaan lukuisissa konferensseissa ja julkaisuissa ja kokoaa parhaillaan niistä monografiaa.
Dahlgrenin kolmas tutkimushanke tarkastelee valtion toimintaa suhteessa kansalaisiin Jemenissä ennen ja jälkeen Jemenien yhdistymisen 1990. Tänä aikana on maassa toiminut useita eri valtioita, joiden arkipäivän toimintaa hallintona ja hallitsemisena tutkimus tarkastelee. Tutkimushanke sijoittuu kolmeen kaupunkiin: pääkaupunki Sanaahan, entiseen pääkaupunki Adeniin ja idän maakuntakeskukseen al-Ghaydhaan, ja tässäkin menetelmänä on etnografinen kenttätyö. Hänen neljäs tutkimushankkeensa käsittelee eteläisessä Jemenissä viime vuosikymmeninä noussutta itsenäisyysliikettä, jonka asemaa nykyisen sodan liittolaiskuvioissa hän on avannut lukuisissa julkaisuissa. Jemenin ohella hän seuraa muiden arabimaiden ja Iranin politiikkaa ja yhteiskunnallista kehitystä.
Dahlgren on asunut useassa arabimaassa ja toiminut vierailevana tutkijana mm. National University of Singaporessa. Lisäksi hän on toiminut Pohjoismaisen Lähi-idäntutkimuksen seuran NSMESin varapuheenjohtajana, ja toimii parhaillaan MESAn alaisen Association of Middle East Anthropologyn (AMEA) hallituksen jäsenenä sekä Hawwa – Journal of Women of the Middle East and the Islamic World -lehden toimituskunnan jäsenenä. Dahlgren toimittaa yhdessä Judith Tuckerin (Georgetown U) kanssa kirjasarjaa Women and Gender: The Middle East and Islamic World (Brill, Leiden). Susannen tieteelliset julkaisut löytyvät täältä.
Samuli Lähteenaho
FIMEn tutkija Samuli Lähteenaho viimeistelee Helsingin yliopistoon sosiaali- ja kulttuuriantropologian väitöskirjamonografiaa. Hänen etnografinen väitöstutkimuksensa tarkastelee Beirutin ja Libanonin rantaviivaa ympäristö- ja kaupunkitilan politiikan näkökulmista. Tutkimus perustuu pitkäaikaiseen osallistuvaan havainnointiin muun muassa ympäristökysymysten parissa toimivien kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisryhmien parissa. Samulin väitöstutkimus on osa European Research Councilin rahoittamaa Crosslocations – Rethinking relative location in the Mediterranean tutkimushanketta. Väitöstutkimuksensa aikana Samuli on ollut vierailevana tutkijana Beirutin amerikkalaisessa yliopistossa vuosina 2018 (SOAM) ja 2019 (CAMES). Syksyllä 2022 Lähteenaho oli FIMEn tutkijavieraana.
Samuli valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta vuonna 2016. Sivuaineina hän opiskeli Lähi-idän tutkimusta, käytännöllistä filosofiaa ja semiotiikkaa. Hänen nuorten libanonilaisten aikuisten kokemuksia kansainvälisestä liikkuvuudesta ja heidän suhteellista sijaintiaan Euroopan ja Lähi-idän välissä käsittelevä pro-gradu tutkimuksensa palkittiin Valtiotieteellisen tiedekunnan gradupalkinnolla.
Samulin työtä ohjaavia tutkimusintressejä ovat ympäristöpolitiikan ja tilan antropologian lisäksi diasporisuus ja siirtolaisuus, sekä epistemologiset kysymykset politiikan antropologiassa. FIMEn tutkijana Lähteenaho suunnittelee ja käynnistää ilmastonmuutokseen liittyvää asiantuntemusta sekä ehkäisy- ja sopeutumistoimia Libanonissa tarkastelevan projektin. Uudessa projektissa hän tarkastelee sitä, kuinka ilmastonmuutos sekä materiaalisena todellisuutena, että teknokraattisena diskurssina vaikuttaa Libanonin hauraassa sosiopoliittisessa tilanteessa.
Samulin viimeisimmät julkaisut ovat maarekisteriä, kaupunkipolitiikkaa ja tilan relationaalisuutta käsittelevä vuonna 2022 julkaistu luku A line in the Sand: Colonial traces on Beirut’s Mediterranean Coastline avoimesti julkaistussa Locating the Mediterranean -kirjassa sekä vuonna 2023 International Journal of Middle Eastern Studies -lehdessä julkaistu invasiivista leijonakalaa ja ympäristöaktivismia käsittelevä essee Fighting the Invasion from the Suez Canal: Coastal Environmentalism and Locating the Lionfish in Lebanon.
Instituutissa aiemmin työskennelleet tutkijat
Irina Piippo
Instituutin johtaja 2020-2023 Irina Piippo on sosiolingvistiikasta ja diasporisesta monikielisyydestä kiinnostunut arabian kielen tutkija. Viime vuodet hän on tutkinut vastasaapuneiden kielellistä sopeutumista Suomeen. Tutkimushankkeidensa puitteissa hän on tehnyt etnografista kenttätyötä niin aikuisten kotoutumiskoulutuksen luokkahuoneissa kuin peruskoulun valmistavilla luokilla. Beirutissa Irinan tarkoitus on jatkaa monikielisyystutkimusta erilaisissa maahanmuuton konteksteissa.
Irina on julkaissut arabian kielen sosiolingvistiikasta, sosiolingvistiikan metateoriasta, monikielisestä kielenoppimisesta ja kielenkäyttäjien tavoista hahmottaa kielellistä ja sosiaalista ympäristöään. Asenteiden ja ideologioiden kietoutuminen osaksi vuorovaikutusta on teemana myös laajemmalle yleisölle suunnatussa Kielen taju -kirjassa (2016), jonka Piippo kirjoitti yhdessä Johanna Vaattovaaran ja Eero Voutilaisen kanssa. Hänen yleisen kielitieteen alaan kuuluva väitöskirjansa Viewing norms dialogically (2012) on tutkimus kielenkäytön normeista ja kielentutkijoiden kielikuvasta.
Ennen FIMEn johtajuutta Beirutissa Irina työskenteli tutkijana Helsingin yliopistossa suomalais-ugrilaisella ja pohjoismaisella osastolla. Hän on ollut jäsen Suomen Akatemian Intersubjektiivisuus vuorovaikutuksessa -huippuyksiössä (2013–2018), vieraileva tutkija opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Vastaantulo-hankkeessa (2018–2019), sekä vieraileva tutkija University of Pennsylvanian antropologian laitoksella toimivassa Semiotics Lab’ssa (2013–2014). Irinalla on tutkimustehtävien lisäksi laaja kokemus erilaisista tiedehallinnon tehtävistä, ja hän on toiminut muun muassa Tiedeakatemiain neuvottelukunnan pääsihteerinä.
Puolen vuoden mittaisen tutkimusvapaansa aikana vuonna 2022 Piippo pohjusti MIGDIA-hankkeen kenttätyövaiheen aloitusta arabian oman äidinkielen luokkahuoneissa Suomessa. Piipon johtama MIGDIA-hanke keskittyy maahanmuuton, ylirajaisten koulutuspolkujen ja monikielisyyden kysymyksiin Suomessa ja Libanonissa. Irinan tieteelliset julkaisut löytyvät täältä.
Taavi Sundell
FIMEn entinen tutkija Taavi Sundell viimeisteli 2023 maailmanpolitiikan väitöskirjaa korkeakoulutuksen poliittisesta taloudesta Jordaniassa ja Suomessa. Diskurssiteoriaan ja kriittiseen poliittiseen talouteen tukeutuva artikkeliväitöskirja tarkastelee, miten eri toimijat artikuloivat yksityisen ja julkisen välistä rajaa korkeakoulutuksessa sekä mihin ymmärryksiin yliopistojen ja korkeakoulutuksen yhteiskunnallisesta roolista nämä tukeutuvat. Suomen osalta väitöskirja perustuu olemassa olevaan dokumenttiaineistoon, kun taas Jordanian tapauksessa tätä täydentää Taavin 2013–17 maassa keräämä haastatteluaineisto.
Taavi on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta yleisen valtio-opin oppiaineesta vuonna 2010. Sivuaineina hän luki kehitysmaatutkimusta sekä käytännöllistä filosofiaa. Vuosina 2010–13 Taavi työskenteli vakituisena tutkimusavustajana Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa. Väitöskirjaprojektinsa aikana Taavi on työskennellyt koordinaattorina Suomen Akatemian rahoittamassa Politics and Numbers: Global Governance and Policy Instruments -projektissa, opettanut ja koordinoinut kahta Helsingin yliopiston Helsinki Summer School -kurssia sekä opettanut omassa tiedekunnassaan ja Avoimessa yliopistossa.
Taavilla on affiliaatio 2019–22 toteutettavaan Suomen Akatemian rahoittamaan Whirl of Knowledge: Cultural Populism and Polarisation in European Politics and Societies -projektiin. Tutkijana toimiessaan hän käynnisti post doc -projektin. Hän on suunnitellut tarkastelevansa inhimillisen pääoman teorian roolia koulutuksesta ja siirtolaisuudesta käytävässä keskustelussa Lähi-idän kontekstissa.
Taavin avoimen tiedejulkaisemisen poliittista taloutta käsittelevä artikkeli “Political Economy of Plan S: A Post-foundational Perspective on Open Access” julkaistiin kesäkuussa 2021 Political Research Exchange -journaalissa. Taavin artikkeli on avoimesti luettavissa kustantamon verkkosivulla täällä.
Sandra Nasser El-Dine
Sandra Nasser El-Dine toimi FIMEn tutkijana 2021–2022. Tutkijakaudellaan hän työsti sosiaaliantropologian alan väitöskirjatutkimusta, jonka aiheena ovat Jordanian kaupunkilaisnuorten parisuhdekäsitykset. Tutkimuksessaan hän keskittyy tarkastelemaan romanttisen rakkauden tuottamista ja sukupuoliroolien neuvottelua parisuhteiden arkisessa vuorovaikutuksessa. Analyyttisenä lähtökohtana on performatiivinen ja prosessuaalinen näkökulma rakkauteen: kuinka rakkautta tehdään erilaisten huomaavaisten tekojen kautta. Väitöskirjatutkimuksen etnografisen aineiston Sandra keräsi Jordanian pääkaupungissa Ammanissa paikallisten sekä syyrialaisten nuorten aikuisten parissa vuosien 2012 ja 2016 välisenä aikana. Siellä hän oli myös vuonna 2014 FIMEn tutkijavieraana sekä vierailevana tutkijana Columbia Global Centers -keskuksessa Ammanissa.
Sandra valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2010 pääaineenaan sosiologia. Hänen syyrialaisnuorten länsikäsityksiä tarkasteleva pro gradu -tutkielmansa palkittiin Nuorisotutkimuksen gradupalkinnolla. Graduaineistonsa Sandra keräsi Syyriassa, jossa hän on asunut pitkiä ajanjaksoja Damaskoksen ja Latakian kaupungeissa vuosien 2003–2006 välisenä aikana.
Post doc -tutkimuksessaan Sandra tarkastelee, kuinka koulutusmahdollisuudet kytkeytyvät affektiivisiin huolenpidon käytäntöihin maahanmuuttajaperheiden arjessa. Aineiston hän kerää Suomeen ja Libanoniin asettuneiden syyrialaisten ja irakilaisten parissa. Edellä mainittujen teemojen lisäksi Sandran tutkimusintressejä ovat islamilaisten traditioiden uudelleenmäärittely ja muslimisubjektiviteettien tuottaminen arjessa. Hän on myös julkaissut artikkelin arabimaskuliinisuudesta. Sandran tieteelliset julkaisut löytyvät täältä.
Raija Mattila
Instituutin johtajana huhtikuusta 2014 toukokuuhun 2020 toiminut Raija Mattila on assyriologi. Raija tutkii Assyrian suurvaltaa, joka hallitsi Lähi-itää 1. vuosituhannella eaa. Raijan kiinnostuksen kohteita ovat Assyrian hallinto ja sen korkeimmat virkamiehet, egyptiläiset Assyriassa ja Babyloniassa sekä eläimet muinaisessa Mesopotamiassa.
Instituutti käynnisti vuonna 2018 Raijan vetämän, työpajoista koostuvan kansainvälisen hankkeen, joka tutkii vähemmistöjen sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista asemaa Assyrian ja Babylonian imperiumeissa 1. vuosituhannella eKr. Ensimmäinen työpaja pidettiin Beirutissa huhtikuussa 2018, ja se tarkasteli vähemmistön käsitettä muinaisen Lähi-idän kontekstissa. Työpajat järjestetään yhteistyössä Suomen Akatemian huippuyksikköjen Muinaisen Lähi-idän imperiumit ja Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa kanssa.
Raija on julkaissut uusassyrialaisia hallinnollisia ja yksityisasiakirjoja. Hänen väitöskirjansa The King’s Magnates (2000) käsitteli Assyrian korkeimpia virkamiehiä.
Raija on Helsingin yliopiston assyriologian dosentti sekä jäsen Suomen Akatemian huippuyksikössä Changes in Sacred Texts and Traditions. Ennen FIMEn johtajuutta Beirutissa hän työskenteli Helsingin yliopistossa Lähi-idän henkinen perintö -hankkeessa, tutkijana Uppsalan yliopistossa, FIMEn johtajana Damaskoksessa (2004-2008), Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa, Chicago Assyrian Dictionary -projektissa Chicagon yliopistossa USA:ssa sekä Assyrian valtionarkistot -hankkeessa Helsingin yliopistossa.
Anu Leinonen
Anu Leinonen toimi FIMEn tutkijana kesäkuusta 2019 joulukuuhun 2020. Hänen post doc -tutkimuksensa käsitteli Turkin kielipolitiikkaa ja kielipoliittista keskustelua vuodesta 2011 lähtien. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten 3,5 miljoonaa arabiankielistä syyrialaispakolaista ja heille tarjotut arabiankieliset palvelut ovat vaikuttaneet Turkin kielipolitiikkaan ja siitä käytyyn keskusteluun. Turkin valtion palvelut on tarjottu sen kansalaisille vain maan virallisella turkin kielellä. Verraten laajojen arabiankielisten palveluiden tarjoaminen pakolaisille on ollut merkittävä poikkeama maan yksikieliseen käytäntöön.
Anu on erityisesti kiinnostunut siitä, millaisia kokemuksia monikielisestä luokkahuoneesta arabiankielisen kouluopetuksen tarjoaminen syyrialaislapsille on tuonut. Syyrialaislapsia ryhdyttiin siirtämään julkisiin turkinkielisiin kouluihin vuonna 2016. Millaista keskustelua koulutuksen kielipolitiikasta on herännyt sen jälkeen? Millaisia vaikutuksia prosessilla on mahdollisesti kurdin kieleen ja sen käyttöön opetuksessa? Tutkimuksen aineistona käytetään virallisia asiakirjoja, koulutukseen keskittyviä julkaisuja ja raportteja sekä asiantuntijahaastatteluita.
Anu väitteli tohtoriksi Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksesta vuonna 2017. Hänen väitöskirjansa tarkasteli sitä, miten kurdien kulttuurisista ja poliittisista vaatimuksista keskusteltiin Turkin valtavirtalehdistössä vuosina 1999–2009. Anu valmistui maisteriksi Keski-Aasian tutkimuksesta vuonna 2003.
Nationalismin, vähemmistökysymysten ja kielipolitiikan lisäksi hänen mielenkiinnon kohteisiinsa kuuluvat Turkin media, Turkki ja EU sekä Osmani-historia. Anu on seurannut Turkkia vuodesta 1995 lähtien ja asunut maassa yhteensä viisi vuotta. Tammikuussa 2021 Anu palasi tehtäväänsä instituuttia ylläpitävän Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamiehenä, jossa hän toimi myös vuosina 2008–2019. Tuona aikana hän toimi myös neljä vuotta Suomen Anna Lindh -säätiön kansallisen verkoston koordinaattorina.
Päivi Miettunen
Päivi Miettunen toimi instituutin tutkija-koordinaattorina vuosina 2017-2018.
Päivi valmistui maisteriksi Helsingin yliopiston seemiläisten kielten ja kulttuurien oppiaineessa. Sivuaineinaan hän on lukenut muun muassa arkeologiaa, tietojenkäsittelytiedettä ja informaatiotutkimusta. Pro gradu -työssään hän tutki Jordanian Petrassa sijaitsevaan Aaroninvuoreen liittyviä paikallisia uskomuksia ja rituaaleja. Vuosina 2000–2008 Päivi oli mukana suomalaisessa Aaroninvuoren kaivausprojektissa ja keskittyi erityisesti etnoarkeologiaan. Vuonna 2003 hän toimi harjoittelijana Suomen Lähi-idän instituutissa Damaskoksessa.
Päivi väitteli tohtoriksi Lähi-idän tutkimuksesta 2014. Väitöskirjassaan hän tutki modernisaation vaikutusta uskonnolliseen ja kulttuuriseen identiteettiin Etelä-Jordanian beduiinien parissa. Päivi inventoi kenttätutkimuksessaan alueen perinteisiä pyhiä paikkoja, joista useat olivat aiemmin kartoittamattomia kohteita. Osallistuvan havainnoinnin ja haastattelujen avulla hän perehtyi monipuolisesti paikalliseen beduiinikulttuuriin, perinteisiin ja murteisiin.
Vuonna 2016 Päivi työskenteli vierailevana tutkijana Lundin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen keskuksessa (CMES). Vuoden aikana hän perehtyi erityisesti Lähi-idästä tulleiden maahanmuuttajien informaatiokäyttäytymiseen sosiaalisessa mediassa sekä portinvartijoiden rooliin tiedonhankinnassa.
Sivua päivitetty viimeksi 24.9.2024.