Susanne Dahlgren
Susanne Dahlgren aloitti instituutin johtajana kesäkuussa 2023. Susanne on yhteiskuntatieteilijä ja humanisti, joka opiskeli sosiaaliantropologiaa Helsingin ja Edinburghin yliopistoissa sekä London School of Economicsissa. Helsingissä hän opiskeli muun muassa taidehistoriaa ja elävän mallin piirtämistä. Hänen tutkimuksensa sijoittuu pitkällä kaarella eteläiseen Jemeniin, jossa hän asui ensimmäisen kerran jo perusopiskelijavaiheessa. Hänen väitöskirjansa käsitteli yhteiskunnan dynamiikkaa Adenin kaupungissa keskenään kilpailevien moraalinäkemysten kautta tarkasteltuna. Kirjan julkaisi Syracuse University Press (Syracuse, NY) 2010 otsikolla Contesting Realities. The Public Sphere and Morality in Southern Yemen.
Politiikan ja yhteiskunnallisen liikehdinnän ohella Dahlgren on perehtynyt islamilaiseen oikeuteen. Hänen toinen Jemeniin sijoittuva tutkimushankkeensa käsittelee perheoikeuden historiaa ja käytäntöjä Brittiläisen siirtomaavallan ajasta nykypäivään. Tutkimuksen kulussa hän istui Adenin maistraatinoikeuden suljetuissa istuntosaleissa seuraten mm. avioriitaoikeudenkäyntejä. Hän on esitellyt tutkimustaan lukuisissa konferensseissa ja julkaisuissa ja kokoaa parhaillaan niistä monografiaa.
Dahlgrenin kolmas tutkimushanke tarkastelee valtion toimintaa suhteessa kansalaisiin Jemenissä ennen ja jälkeen Jemenien yhdistymisen 1990. Tänä aikana on maassa toiminut useita eri valtioita, joiden arkipäivän toimintaa hallintona ja hallitsemisena tutkimus tarkastelee. Tutkimushanke sijoittuu kolmeen kaupunkiin: pääkaupunki Sanaahan, entiseen pääkaupunki Adeniin ja idän maakuntakeskukseen al-Ghaydhaan, ja tässäkin menetelmänä on etnografinen kenttätyö. Hänen neljäs tutkimushankkeensa käsittelee eteläisessä Jemenissä viime vuosikymmeninä noussutta itsenäisyysliikettä, jonka asemaa nykyisen sodan liittolaiskuvioissa hän on avannut lukuisissa julkaisuissa. Jemenin ohella hän seuraa muiden arabimaiden ja Iranin politiikkaa ja yhteiskunnallista kehitystä.
Dahlgren on asunut useassa arabimaassa ja toiminut vierailevana tutkijana mm. National University of Singaporessa. Lisäksi hän on toiminut Pohjoismaisen Lähi-idäntutkimuksen seuran NSMESin varapuheenjohtajana, ja toimii parhaillaan MESAn alaisen Association of Middle East Anthropologyn (AMEA) hallituksen jäsenenä sekä Hawwa – Journal of Women of the Middle East and the Islamic World -lehden toimituskunnan jäsenenä. Dahlgren toimittaa yhdessä Judith Tuckerin (Georgetown U) kanssa kirjasarjaa Women and Gender: The Middle East and Islamic World (Brill, Leiden). Susannen tieteelliset julkaisut löytyvät täältä.
Nina Maaranen
Vuoden 2024 alussa aloittanut FIMEn tutkija Nina Maaranen on Lähi-itään erikoistunut arkeologi sekä ihmisosteologi eli ihmisiin erikoistunut luututkija. Nina valmistui tohtoriksi vuonna 2020 Bournemouthin yliopistosta, Englannista. Hänen väitöskirjansa, ”Ties that bind: investigating Hyksos provenance and migration using dental morphology”, keskittyi muuttoliikehdinnän seuraamiseen keskipronssikauden aikana (noin 2000–1500 eaa.) itäisen Välimeren alueella. Tämän ajanjakson aikana kaupungistuminen, teknologinen kehitys ja alueiden väliset kauppasuhteet olivat nopeassa kasvussa, mikä näkyi myös väestörakenteissa – näistä teemoista ammentuu myös Ninan nykyinen projekti.
Ninan tutkimustyö tapahtuu niin museokokoelmissa kuin kenttätöissä. Lähi-idässä hän on osallistunut useisiin kaivauksiin Egyptissä, Libanonissa ja Irakissa, ja museokokoelmien kautta tutkimus on vienyt myös Syyriaan, Jordaniaan sekä Palestiinaan. Näiden eri kohteiden kautta Nina tekee yhteistyötä monien kansainvälisten projektien ja tutkijoiden kanssa, ja hän aktiivisesti osallistuu akateemiseen keskusteluun tutkijatapaamisissa sekä asiantuntijajärjestöjen jäsenenä (muun muassa BABAO). Ninan aiemmat julkaisut ovat nähtävissä täältä. Nina toimi myös vuosia suomenkielisen arkeologisen verkkojulkaisun Kalmistopiirin toimituskunnan jäsenenä, nykyisin vierailevana kirjoittajana. Nina on myös osa ARWA International -arkeologifoorumin toimintaa.
FIMEn Postdoc-tutkimuksessa Nina tarkastelee kaupungistumisen terveysvaikutuksia muinaisen Sidonin satamakaupungissa etelä-Libanonissa keskipronssikauden aikana. Sidonin vuosisatoja käytössä ollut hautausmaa mahdollistaa paikallisen väestön pitkäaikaisen seurannan kaupungistumisen kiihtyessä. Tutkimusvälineenä on käytössä niin perinteisiä luuntutkimuksen (osteologisia) menetelmiä kuin biokemiallisia analyyseja, joiden avulla on mahdollista kartoittaa terveydentilaa niin yksilö- kuin väestötasolla. Tutkimus ja sen tulokset tullaan muokkaamaan myös pedagogiseen muotoon, millä tuodaan esille itäisen Välimeren kulttuuriperinnön moninaisuutta paikallisesti ja kansainvälisesti.
Sana Tannoury-Karam
Sana Tannoury-Karam on FIMEn residenssitutkija. Sana on historian apulaisprofessori Lebanese American Universityssa (LAU). Hän on modernin Lähi-idän ja globaalin historian tutkija, joka on erikoistunut poliittisen vasemmiston, kansainvälisyyden ja nationalismin teemoihin, intellektuellien sosiologiaan ja Lähi-idän aate- ja sosiaalihistoriaan. Sana on myös kiinnostunut muistamisen ja unohtamisen, maanpakolaisuuden sekä kuulumisen kysymyksistä.
Hänen tämänhetkinen kirjaprojektinsa keskittyy arabilaisen marxistiryhmän poliittiseen järjestäytymiseen ja aktivismiin. Ryhmä puhui sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, työväenluokan kansainvälisen solidaarisuuden, yleisen äänioikeuden sekä luokkataistelun ja imperialismin vastaisen taistelun puolesta ja vastusti kapitalismin epäkohtia.
Instituutissa aiemmin työskennelleet tutkijat
Samuli Lähteenaho
Samuli Lähteenahon väitöskirja käsitteli Beirutin ja Libanonin rantaviivaa ympäristö- ja kaupunkitilan politiikan näkökulmista. Tutkimus perustui pitkäaikaiseen osallistuvaan havainnointiin muun muassa ympäristökysymysten parissa toimivien kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisryhmien parissa. Lähteenahon työtä ohjaavia tutkimusintressejä ovat ympäristöpolitiikan ja tilan antropologian lisäksi diasporisuus ja siirtolaisuus, sekä epistemologiset kysymykset politiikan antropologiassa.
Samulin viimeisimmät julkaisut ovat maarekisteriä, kaupunkipolitiikkaa ja tilan relationaalisuutta käsittelevä vuonna 2022 julkaistu luku A line in the Sand: Colonial traces on Beirut’s Mediterranean Coastline avoimesti julkaistussa Locating the Mediterranean -kirjassa sekä vuonna 2023 International Journal of Middle Eastern Studies -lehdessä julkaistu invasiivista leijonakalaa ja ympäristöaktivismia käsittelevä essee Fighting the Invasion from the Suez Canal: Coastal Environmentalism and Locating the Lionfish in Lebanon.
Irina Piippo
Irina Piippo toimi instituutin johtaja 2020–2023. Piippo on sosiolingvistiikasta ja diasporisesta monikielisyydestä kiinnostunut arabian kielen tutkija. Hän on tutkinut vastasaapuneiden kielellistä sopeutumista Suomeen. Tutkimushankkeidensa puitteissa hän on tehnyt etnografista kenttätyötä niin aikuisten kotoutumiskoulutuksen luokkahuoneissa kuin peruskoulun valmistavilla luokilla.
Piippo on julkaissut arabian kielen sosiolingvistiikasta, sosiolingvistiikan metateoriasta, monikielisestä kielenoppimisesta ja kielenkäyttäjien tavoista hahmottaa kielellistä ja sosiaalista ympäristöään. Asenteiden ja ideologioiden kietoutuminen osaksi vuorovaikutusta on teemana myös laajemmalle yleisölle suunnatussa Kielen taju -kirjassa (2016), jonka Piippo kirjoitti yhdessä Johanna Vaattovaaran ja Eero Voutilaisen kanssa. Piipon johtama MIGDIA-hanke keskittyy maahanmuuton, ylirajaisten koulutuspolkujen ja monikielisyyden kysymyksiin Suomessa ja Libanonissa. Irinan tieteelliset julkaisut löytyvät täältä.
Taavi Sundell
FIMEn entinen tutkija Taavi Sundell viimeisteli 2023 maailmanpolitiikan väitöskirjaa korkeakoulutuksen poliittisesta taloudesta Jordaniassa ja Suomessa. Diskurssiteoriaan ja kriittiseen poliittiseen talouteen tukeutuva artikkeliväitöskirja tarkastelee, miten eri toimijat artikuloivat yksityisen ja julkisen välistä rajaa korkeakoulutuksessa sekä mihin ymmärryksiin yliopistojen ja korkeakoulutuksen yhteiskunnallisesta roolista nämä tukeutuvat. Hän on suunnitellut tarkastelevansa inhimillisen pääoman teorian roolia koulutuksesta ja siirtolaisuudesta käytävässä keskustelussa Lähi-idän kontekstissa.
Sundellin avoimen tiedejulkaisemisen poliittista taloutta käsittelevä artikkeli “Political Economy of Plan S: A Post-foundational Perspective on Open Access” julkaistiin kesäkuussa 2021 Political Research Exchange -journaalissa. Sundellin artikkeli on avoimesti luettavissa kustantamon verkkosivulla täällä.
Sandra Nasser El-Dine
Sandra Nasser El-Dine toimi FIMEn tutkijana 2021–2022. Hän viimeistelee sosiaaliantropologian alan väitöskirjatutkimusta, jonka aiheena ovat Jordanian kaupunkilaisnuorten parisuhdekäsitykset. Tutkimuksessaan hän keskittyy tarkastelemaan romanttisen rakkauden tuottamista ja sukupuoliroolien neuvottelua parisuhteiden arkisessa vuorovaikutuksessa. Väitöskirjatutkimuksen etnografisen aineiston Sandra keräsi Jordanian pääkaupungissa Ammanissa paikallisten sekä syyrialaisten nuorten aikuisten parissa vuosien 2012 ja 2016 välisenä aikana.
Post doc -tutkimuksessaan Nasser El-Dine tarkastelee, kuinka koulutusmahdollisuudet kytkeytyvät affektiivisiin huolenpidon käytäntöihin maahanmuuttajaperheiden arjessa. Aineiston hän kerää Suomeen ja Libanoniin asettuneiden syyrialaisten ja irakilaisten parissa. Edellä mainittujen teemojen lisäksi Nasser El-Dine tutkimusintressejä ovat islamilaisten traditioiden uudelleenmäärittely ja muslimisubjektiviteettien tuottaminen arjessa. Hän on myös julkaissut artikkelin arabimaskuliinisuudesta. Sandran tieteelliset julkaisut löytyvät täältä.
Raija Mattila
Instituutin johtajana 2014–2020 toiminut Raija Mattila on assyriologi. Mattila tutkii Assyrian suurvaltaa, joka hallitsi Lähi-itää 1. vuosituhannella eaa. Hänen kiinnostuksen kohteita ovat Assyrian hallinto ja sen korkeimmat virkamiehet, egyptiläiset Assyriassa ja Babyloniassa sekä eläimet muinaisessa Mesopotamiassa. Raija on julkaissut uusassyrialaisia hallinnollisia ja yksityisasiakirjoja. Hänen väitöskirjansa The King’s Magnates (2000) käsitteli Assyrian korkeimpia virkamiehiä.
Mattila on Helsingin yliopiston assyriologian dosentti sekä jäsen Suomen Akatemian huippuyksikössä Changes in Sacred Texts and Traditions. Ennen FIMEn johtajuutta Beirutissa hän työskenteli Helsingin yliopistossa Lähi-idän henkinen perintö -hankkeessa, tutkijana Uppsalan yliopistossa, FIMEn johtajana Damaskoksessa (2004–2008), Helsingin yliopiston Tutkijakollegiumissa, Chicago Assyrian Dictionary -projektissa Chicagon yliopistossa USA:ssa sekä Assyrian valtionarkistot -hankkeessa Helsingin yliopistossa.
Anu Leinonen
Anu Leinonen toimi FIMEn tutkijana 2019–2020. Hänen tutkimuksensa käsitteli Turkin kielipolitiikkaa ja kielipoliittista keskustelua vuodesta 2011 lähtien. Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten 3,5 miljoonaa arabiankielistä syyrialaispakolaista ja heille tarjotut arabiankieliset palvelut ovat vaikuttaneet Turkin kielipolitiikkaan ja siitä käytyyn keskusteluun. Leinonen on erityisesti kiinnostunut siitä, millaisia kokemuksia monikielisestä luokkahuoneesta arabiankielisen kouluopetuksen tarjoaminen syyrialaislapsille on tuonut.
Nationalismin, vähemmistökysymysten ja kielipolitiikan lisäksi hänen mielenkiinnon kohteisiinsa kuuluvat Turkin media, Turkki ja EU sekä Osmani-historia. Anu on seurannut Turkkia vuodesta 1995 lähtien ja asunut maassa yhteensä viisi vuotta. Leinonen toimii instituuttia ylläpitävän Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamiehenä.
Päivi Miettunen
Päivi Miettunen toimi instituutin tutkija-koordinaattorina vuosina 2017–2018. Väitöskirjassaan hän tutki modernisaation vaikutusta uskonnolliseen ja kulttuuriseen identiteettiin Etelä-Jordanian beduiinien parissa. Päivi inventoi kenttätutkimuksessaan alueen perinteisiä pyhiä paikkoja, joista useat olivat aiemmin kartoittamattomia kohteita. Osallistuvan havainnoinnin ja haastattelujen avulla hän perehtyi monipuolisesti paikalliseen beduiinikulttuuriin, perinteisiin ja murteisiin.