Haku FIMEn tutkijavierailuohjelmaan vuodelle 2024 on auki 26.11.2023 saakka.

Suomen Lähi-idän instituutin tutkijavierailuohjelma on tarkoitettu tutkimusvierailuihin Lähi-idän yliopistoissa ja tutkimusinstituuteissa. Vierailuohjelmassa tutkija voi käyttää apurahaa matkakuluihin sekä majoitukseen ja kaikkiin muihin tutkimukseen liittyviin kuluihin ja elämiseen vierailun aikana. Ensimmäisen kuukauden apuraha on 1600 € ja seuraavien kuukausien osalta maksetaan 1000 €/kk. Raha on käytettävä vuoden 2024 aikana. Vierailevan tutkijan kohdeyliopisto tai -instituutti voi olla missä tahansa Suomen Lähi-idän instituutin ja säätiön toiminta-alueen maassa. Vierailevan tutkijan edellytetään oleskelevan vierailun ajan Lähi-idässä tutkimussuunnitelmansa mukaisesti. Tutkijavierailuaika on enimmillään 6 kuukautta. Tutkijavierailuapuraha voidaan myöntää suomalaisille tai Suomessa toimiville tutkijoille.

Instituutin johtaja Susanne Dahlgren (susanne.dahlgren(at)fime.fi) vastaa tutkijavierailuohjelmaa ja hakua koskeviin kysymyksiin. Päätöksen tutkijavieraan valinnasta tekee Suomen Lähi-idän instituutin säätiön hallitus. Vierailuohjelmaan hyväksytyn tutkijan ja Suomen Lähi-idän instituutin välillä tehdään erillinen sopimus tutkijavierailuohjelman toteuttamisesta.

Vuoden 2024 hakuilmoitus löytyy täältä.

Lue alta vuoden 2017 tutkijavierailijamme Katja Lautamatin kokemuksista Beirutissa.

Kuva: Ella Kaplas

”Syksyllä 2017 pääsin FIME:n tutkijavieraana viettämään neljä kuukautta Beirutissa, Libanonissa. Väitöstutkimukseni “Poetics of the absent – How to record the nothing” lähtökohdat ovat taiteessa, etenkin elokuvassa, ja taiteen teoriassa, joita Libanonin sisällissodan (1975-1991) kokemus ja virallisen historiankirjoituksen puute ovat vahvasti muokanneet. Erään näkemyksen mukaan sodan katastrofin myötä klassinen dokumentti ja fiktio menettivät merkityksensä, mikä haastoi tekijät etsimään uusia tapoja lähestyä todellisuutta. Kiinnostavaa on itselleni etenkin se, kuinka taiteessa on kyseenalaistettu ja haastettu historiankirjoituksen, arkistojen ja dokumentaarisen kuvan mahdollisuus.

FIME:n tarjoama tutkijavierailu mahdollisti kenttätutkimuksen, joka oli välttämätöntä tutkimukseni etenemisen kannalta. Pääsin vierailemaan seminaareissa, kirjastoissa ja yliopistoilla, sekä haastattelemaan taiteilijoita ja tutkijoita. Erityisesti minua kiinnosti sodanjälkeinen sukupolvi, ja tekijät kuten Khalil Joreige, Joana Hadjithomas, Ghassan Salhab, Walid Sadek, Jalal Toufic ja Hady Zaccack. Heidän lisäkseen tapasin nuorempia taiteilijoita kuten Vartan Avakian ja Roy Samahan. He ovat vieneet uuteen suuntaa edellisen sukupolven teemoja. Yksittäisten tapaamisten lisäksi tutustuin taiteen kenttään laajemmin. Beirut on elinvoimainen kulttuurikaupunki jossa löytyy liki jokaiselle illalle elokuvafestivaaleja, näytöksiä, näyttelyitä ja konsertteja. Vierailuni kanssa samaan aikaan järjestettiin mm. Walid Raadin näyttely, useampi kansainvälinen elokuvafestivaali sekä Lähi-idän nykytaiteeseen keskittyvä Sharjah-biennaali.

Vierailuni aikana Beirutissa nähtiin myös suomalaista elokuvaa, kun järjestimme yhteistyössä FIME:n, ALBA-yliopiston ja Suomen suurlähetystön kanssa Elokuvataiteen laitoksen opiskelijaelokuvien näytöksen joulukuussa. Näytös keräsi arviolta 50 katsojaa, joista monet olivat myös kiinnostuneita kuulemaan tarkemmin suomalaisesta elokuvakoulutuksesta.

Huomattavan tärkeää minulle oli vierailla erilaisissa arkistoinstituutioissa ja keskustella arkistonhoitajien kanssa. Näiden vierailujen ja keskustelujen kautta sain entistä tarkemman käsityksen siitä miten monimutkainen kysymys arkistot Libanonissa ovat, ja kuinka kysymys arkistoista ja muistista on sidoksissa politiikkaan. Libanonissa valtio on heikko, eikä arkistojen ylläpito tai kehittäminen ole nykyisessä poliittisessa tilanteessa prioriteetti. Monet olemassaolevista lähihistoriaan ja esimerkiksi valokuvaan tai elokuvaan keskittyvistä arkistoista ovat yksityisiä hankkeita, tai kansalaisjärjestöjen aloitteita. Näistä esimerkiksi ‘UMAM Documentation and Research’ ja ‘Arab Image Foundation’ tekevät tärkeää työtä. Valtion hallussa olevien elokuva-arkistojen tilanne on haasteellinen. Filmikeloja, joista vain murto-osa on digitoitu, säilytetään kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa, mikä kiihdyttää ns. viinietikkasyndrooman aiheuttamaa tuhoa.

Erityisen iloinen olen siitä, että vaihtoni aikana konkretisoitui suunnitelma elokuvatutkija Ghada Sayeghin vierailusta Aalto yliopiston Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitokselle, jossa hänen on tarkoitus vetää keväällä 2018 kahden päivän maisteri- ja tohtoritason seminaari. Suomeen vien mukanani valtavan määrän haastatteluaineistoja, muistiinpanoja sekä 8mm kameralla kuvaamani kokeellisen lyhytelokuvan. Kiitos FIME:n, vierailun tavoitteet toteutuivat, jossain mielessä ylittyivätkin.”

Katja Lautamatti,
Kirjoittaja on dokumentaarisen elokuvan ohjaaja sekä Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava, joka toimi FIME:n tutkijavieraana syksyllä 2017.

Tutkijavieraat

Aiemmat tutkijavieraat ja residenssitutkijat

Dima Smaira (2022)

Dr. Dima Smaira on FIMEn residenssitutkija keväällä 2022. Hän  työskentelee tuntiopettajana Beirutin amerikkalaisen yliopiston (AUB) politiikan ja julkishallinnon laitoksella sekä itsenäisenä tutkijana. Dima on ollut post doc-tutkijana Durhamin yliopiston maantieteen laitoksella sekä vierailevana tutkijana Lontoon King’s Collegessa. Dima on kiinnostunut tilallisesta ja arkisesta käänteestä kansainvälisten suhteiden sekä rauhan- ja konfliktintutkimuksessa. Hän käyttää tutkimuksessaan sekä perinteisiä laadullisia että osallistavia etnografisia menetelmiä, mukaan lukien digitaalista tarinankerrontaa ja kartoitusta. Hänen tutkimuksensa keskittyy nuorisoon ja kansalaisuuteen syvästi jakautuneissa yhteiskunnissa, sekä arkiseen rauhaan ja turvallisuuteen Libanonissa, erityisesti Beirutin eteläisissä lähiöissä (Dahiyeh). Dima on myös jäsen Khaddit Beirutissa (Beirut Shake-up), reformi- ja toipumishankkeessa, joka käynnistettiin Beirutin sataman räjähdyksen jälkeen vuonna 2020 (https://khadditbeirut.com/).

Vana Kalenderian (2021)

Dr Vana Kalenderian on osteoarkeologi, joka tutkii muinaisen Lähi- idän hautauskäytäntöjä keskittyen erityisesti roomalaisaikaiseen Libanoniin. Vana on valmistunut osteoarkeologian maisteriksi Edinburghin yliopistosta vuonna 2013 ja arkeologian tohtoriksi Groningenin yliopistosta vuonna 2020.

Vanan tohtorinväitös ”Resurrecting Berytus: a Contextual Analysis of Burials from Roman Beirut” käsitteli roomalaisaikaisen Beirutin hautauksia ja tarkasteli muutoksen ja jatkuvuuden teemoja hautauskäytännöissä kaupungin kolonisaation jälkeen. Monialainen tutkimus yhdisti hautojen materiaalisen kulttuurin ja hautakirjoitusten tarkastelun ihmisjäännösten osteologiseen ja isotooppiseen analyysiin. Lähestymistapa mahdollisti holistisen ja kontekstualisoidun tulkinnan siitä, kuinka imperialistiseen assimilaatioon, kolonisaatioon, muuttoliikkeisiin ja kulttuurien väliseen kontaktiin linkittyneet laajemmat muutokset heijastuivat kaupungin asukkaiden sosiaalisiin ja kulttuurisiin käytäntöihin.

Arkeologisten tieteiden ja muinaisyhteisöjen terveyden ja elintapojen lisäksi Vanan tutkimusintresseihin lukeutuvia teemoja ovat imperialismi ja kolonialismi, muuttoliikkeet ja liikkuvuus, sosiokulttuurinen muutos, yksilö- ja ryhmäidentiteettien ilmaisutavat sekä muinaiset rituaalit ja uskomusjärjestelmät. Vana kirjoittaa myös historiallista ja arkeologista blogia, jossa hän julkaisee laajemmalle yleisölle kirjoitettuja popularisoituja artikkeleita. Tutkijaresidenssinsä aikana Vana laajentaa roomalaisaikaiseen Beirutiin keskittyvää tutkimustaan tarkastelemalla muinaista ruokavaliota ja sen yhteyksiä terveysongelmiin, sosiaaliseen statukseen, maantieteelliseen taustaan ja kulttuurillisiin käytäntöihin.

Rima Majed (2021)

Dr Rima Majed on sosiologian apulaisprofessori Beirutin amerikkalaisen yliopiston AUB:n sosiologian, antropologian ja mediatutkimuksen yksikössä. Riman työssä keskeisiä teemoja ovat yhteiskunnallinen epätasa-arvo, yhteiskunnalliset liikkeet, sektarianismi, konflikti ja väkivalta. Rima on tehnyt tohtorinväitöksensä Oxfordin yliopistossa, missä hän tutki rakenteellisten muutosten, yhteiskunnallisen mobilisaation ja sektarianismin välisiä yhteyksiä Libanonin kontekstissa. Vuosina 2018-2019 Rima työskenteli vierailevana tutkijana Mamdouha S. Bobst Centre for Peace and Justice -keskuksessa Princetonin yliopistossa Yhdysvalloissa.

Riman artikkeleita on ilmestynyt useissa kirjoissa, akateemisissa lehdissä ja erilaisilla media-alustoilla, mukaan lukien Social Forces, Mobilization, Routledge Handbook on the Politics of the Middle East, Middle East Law and Governance Journal, Oxford Handbook of the Sociology of the Middle East, Global Dialogue, Idafat: The Arab Journal of Sociology, Al Jumhuriya, OpenDemocracy, Jacobin, Middle East Eye, CNN ja Al Jazeera English.

Tutkijaresidenssinsä aikana Rima työstää valmiiksi yhteistoimittamansa kirjan The Lebanon Uprising of 2019: Voices from the Revolution (I.B. Tauris).

Aleksi Ylönen (2020)

Dr Aleksi Ylönen vietti loppuvuodesta kaksi kuukautta FIMEn tutkijavieraana Marmaran yliopiston Research Centre for International Relations (MURCIR) -tutkimuskeskuksessa Istanbulissa. Hän haastatteli Turkin läsnäoloa ja intressejä Afrikan sarven alueella käsittelevään tutkimukseensa turkkilaisia tutkijoita, diplomaatteja, valtion ja säätiöiden työntekijöitä sekä toimittajia.

Liina Mustonen (2018)

Liina Mustosen Post doc -tutkimus tarkastelee liikkuvuuden, yhteiskuntaluokan ja sukupuolen performatiivisuuden suhdetta Lähi-idän ja Euroopan välillä. Historiallisesti Libanon ja sen pääkaupunki Beirut ovat olleet yksi liikkuvuuden merkittävistä keskuksista. Nykyhistorian tapahtumat, kuten palestiinalaisalueiden miehitys, Libanonin sisällissota ja Syyrian sota, sekä globaalin kapitalismin rakenteet ovat vaikuttaneet muuttovirtoihin ja ihmisten kulkureitteihin. Ihmisten ohella myös representaatiot, ideat, käsitteet ja kuvastot liikkuvat. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, kuinka juuri niiden avulla on rakennettu eroja Euroopan ja Lähi-idän välille.  Tässä väitöskirjatyötäni seuraavassa projektissa Liina tarkastelee feminiiniin kehoon liittyvän kuvaston tuottamista, sen historiallista perimää sekä taustalla vaikuttavia poliittisia ja markkinaideologisia valtasuhteita. Kuinka feminiinin kehon representaatiot ilmenevät suhteessa liikkuvuuteen Libanonin transnationaalisessa kontekstissa? Projekti pyrkii tuomaan uusia näkökulmia yhteiskunnalliseen tutkimukseen erityisesti sukupuolentutkimuksen, sosiologian ja Lähi-idän tutkimuksen alalla.

Sheraz Ahmed (2018)

Dr. Sheraz Ahmed from the Lappeenranta University of Technology’s School of Business and Management visited Sultan Qaboos University, School of Economics and Political Science, in Muscat, Sultanate of Oman from March 17 to June 8, 2018. Dr. Ahmed holds a PhD in Economics and Business Administration and is currently working as a full-time associate professor of finance. His research interests include corporate governance in emerging markets, earnings disclosure practices, asset valuation, and market microstructure.

During his visit to Oman, he along with local faculty conducted an empirical study on relationships among corporate governance characteristics, transparency and firm performance in the MENA region. They collected the board and financial data of publicly listed companies in the MENA region using different online sources including BoardEx, Amadeus, and annual reports of listed companies.

The main objectives of the project are 1) to document the heterogeneity of the corporate governance practices in the region, 2) to establish the level of corporate transparency using the academic models of measuring the earnings transparency levels, and 3) to identify the most significant board characteristics to ascertain the relationship between corporate governance, transparency and firm performance. This project will help to suggest changes in already implemented corporate codes of conduct in the region as well as to design a framework for establishing the corporate governance risk ratings system particularly in Oman (with support from Capital Markets Authority of Oman).

Sivua päivitetty viimeksi 2.3.2022.