Suomen Lähi-idän instituutin tutkijavierailuohjelma on tarkoitettu tutkimusvierailuihin Lähi-idän yliopistoissa ja tutkimusinstituuteissa. Vierailevan tutkijan kohdeyliopisto tai -instituutti voi olla missä tahansa Suomen Lähi-idän instituutin ja säätiön toiminta-alueen maassa, ja tutkijan edellytetään oleskelevan vierailun ajan Lähi-idässä tutkimussuunnitelmansa mukaisesti. Tutkijavierailuaika on kuitenkin enimmillään 6 kuukautta. Vierailevalle tutkijalle myönnetään kuukausittainen apuraha. Tutkijavierailuapuraha voidaan myöntää suomalaisille tai Suomessa toimiville tutkijoille. Lisätietoja tutkijavierailuohjelmasta antaa instituutin johtaja.
Haku FIMEn tutkijavierailuohjelmaan vuodelle 2025 on päättynyt, seuraava haku järjestetään alkuvuodesta 2026
Suomen Lähi-idän instituutin tutkijavierailuohjelma on tarkoitettu tutkimusvierailuihin Lähi-idän yliopistoissa ja tutkimusinstituuteissa. Vierailuohjelmassa tutkija voi käyttää apurahaa matkakuluihin sekä majoitukseen ja kaikkiin muihin tutkimukseen liittyviin kuluihin ja elämiseen vierailun aikana. Ensimmäisen kuukauden apuraha on 1600 € ja seuraavien kuukausien osalta maksetaan 1000 €/kk. Vierailevan tutkijan kohdeyliopisto tai -instituutti voi olla missä tahansa Suomen Lähi-idän instituutin ja säätiön toiminta-alueen maassa. Vierailevan tutkijan edellytetään oleskelevan vierailun ajan Lähi-idässä tutkimussuunnitelmansa mukaisesti. Tutkijavierailuaika on enimmillään 6 kuukautta. Tutkijavierailuapuraha voidaan myöntää suomalaisille tai Suomessa toimiville tutkijoille.
Hakemukset liitteineen lähetetään verkkolomakkeella. Vaadittavia liitteitä ovat ansioluettelo, julkaisuluettelo, tutkimussuunnitelma, tutkimushankkeen johtajan tai väitöskirjatyön ohjaajan suositus sekä kutsu vastaanottavalta taholta. Instituutin johtaja Susanne Dahlgren (susanne.dahlgren@fime.fi) vastaa tutkijavierailuohjelmaa ja hakua koskeviin kysymyksiin. Päätöksen tutkijavieraan valinnasta tekee Suomen Lähi-idän instituutin säätiön hallitus. Vierailuohjelmaan hyväksytyn tutkijan ja Suomen Lähi-idän instituutin välillä tehdään erillinen sopimus tutkijavierailuohjelman toteuttamisesta.
Aiemmat tutkijavieraat
Abdullah Alosaimi (2024)

Dr Abdullah Alosaimi is a public health and maternal and child health expert in humanitarian settings. He received his PhD degree in Epidemiology from University of Tampere, Finland. Abdullah Alosaimi’s post-doc research explores child marriage in relation to the Yemeni conflict. During his residency he conducted a qualitative research in Yemen to explore the factors driving child marriage in the current humanitarian situation. He aims to understand the norms and practices surrounding child marriage as well as how the phenomenon could be addressed. He conducted field visits to collect data on child marriage in Yemen through focus group discussions (FGDs) with community members, including affected individuals, family members, and community leaders. During his residency a total of 16 FGDs were conducted across three governorates in Yemen (Taiz, Sana’a, and Marib governorates), involving 96 participants.
Nina Björkman (2024)

Nina Björkman (Åbo Akademi University) worked on mapping research linked to Edvard Westermarck (1862–1939) in Morocco and explored possibilities for future research collaborations with Moroccan scholars during her residency. She and her research team have done extensive work with the Edvard Westermarck’s Archives homepage as a part of an international UNESCO Memory of the World application for the archives in 2023. She is also working on her doctoral thesis “Discourse, Islam and Decoloniality” at Åbo Akademi University.
Samuli Lähteenaho (2022)

Samuli Lähteenaho keskittyi tutkijavierailunsa aikana etnografiseen väitöstutkimukseensa, joka tarkasteli Beirutin ja Libanonin rantaviivaa ympäristö- ja kaupunkitilan politiikan näkökulmista. Tutkimus perustuu pitkäaikaiseen osallistuvaan havainnointiin muun muassa ympäristökysymysten parissa toimivien kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisryhmien parissa. Samulin väitöstutkimus oli osa European Research Councilin rahoittamaa Crosslocations – Rethinking relative location in the Mediterranean tutkimushanketta. Lähteenaho valmistui valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta sosiaali- ja kulttuuriantropologiasta vuonna 2016. Sivuaineina hän opiskeli Lähi-idän tutkimusta, käytännöllistä filosofiaa ja semiotiikkaa. Hänen nuorten libanonilaisten aikuisten kokemuksia kansainvälisestä liikkuvuudesta ja heidän suhteellista sijaintiaan Euroopan ja Lähi-idän välissä käsittelevä pro gradu -tutkimuksensa palkittiin Valtiotieteellisen tiedekunnan gradupalkinnolla. Lähteenahon työtä ohjaavia tutkimusintressejä ovat ympäristöpolitiikan ja tilan antropologian lisäksi diasporisuus ja siirtolaisuus, sekä epistemologiset kysymykset politiikan antropologiassa.
Aleksi Ylönen (2020)

Dr Aleksi Ylönen vietti loppuvuodesta kaksi kuukautta FIMEn tutkijavieraana Marmaran yliopiston Research Centre for International Relations (MURCIR) -tutkimuskeskuksessa Istanbulissa. Hän haastatteli Turkin läsnäoloa ja intressejä Afrikan sarven alueella käsittelevään tutkimukseensa turkkilaisia tutkijoita, diplomaatteja, valtion ja säätiöiden työntekijöitä sekä toimittajia.
Liina Mustonen (2018)

Liina Mustosen Post doc -tutkimus tarkasteli liikkuvuuden, yhteiskuntaluokan ja sukupuolen performatiivisuuden suhdetta Lähi-idän ja Euroopan välillä. Historiallisesti Libanon ja sen pääkaupunki Beirut ovat olleet yksi liikkuvuuden merkittävistä keskuksista. Nykyhistorian tapahtumat, kuten palestiinalaisalueiden miehitys, Libanonin sisällissota ja Syyrian sota, sekä globaalin kapitalismin rakenteet ovat vaikuttaneet muuttovirtoihin ja ihmisten kulkureitteihin. Ihmisten ohella myös representaatiot, ideat, käsitteet ja kuvastot liikkuvat. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, kuinka juuri niiden avulla on rakennettu eroja Euroopan ja Lähi-idän välille. Tässä projektissa Liina tarkasteli feminiiniin kehoon liittyvän kuvaston tuottamista, sen historiallista perimää sekä taustalla vaikuttavia poliittisia ja markkinaideologisia valtasuhteita. Kuinka feminiinin kehon representaatiot ilmenevät suhteessa liikkuvuuteen Libanonin transnationaalisessa kontekstissa? Projekti pyrki tuomaan uusia näkökulmia yhteiskunnalliseen tutkimukseen erityisesti sukupuolentutkimuksen, sosiologian ja Lähi-idän tutkimuksen alalla.
Sheraz Ahmed (2018)

Dr. Sheraz Ahmed from the Lappeenranta University of Technology’s School of Business and Management visited Sultan Qaboos University, School of Economics and Political Science, in Muscat, Sultanate of Oman from March 17 to June 8, 2018. Dr. Ahmed holds a PhD in Economics and Business Administration and is currently working as a full-time associate professor of finance. His research interests include corporate governance in emerging markets, earnings disclosure practices, asset valuation, and market microstructure.
During his visit to Oman, he along with local faculty conducted an empirical study on relationships among corporate governance characteristics, transparency and firm performance in the MENA region. They collected the board and financial data of publicly listed companies in the MENA region using different online sources including BoardEx, Amadeus, and annual reports of listed companies.
Kati Lautamatti (2017)

Kati Lautamatin Aalto-yliopistossa suorittama väitöstutkimus “Poetics of the absent – How to record the nothing” käsitteli taidetta, elokuvaa ja taiteen teoriaa, joita Libanonin sisällissodan (1975–1991) kokemus ja virallisen historiankirjoituksen puute ovat vahvasti muokanneet. Erään näkemyksen mukaan sodan katastrofin myötä klassinen dokumentti ja fiktio menettivät merkityksensä, mikä haastoi tekijät etsimään uusia tapoja lähestyä todellisuutta. Lautamattia kiinnostaa erityisesti, kuinka taiteessa on kyseenalaistettu ja haastettu historiankirjoituksen, arkistojen ja dokumentaarisen kuvan mahdollisuus. Tutkijavierailu aikana hän pääsi vierailemaan seminaareissa, kirjastoissa ja yliopistoilla sekä haastattelemaan taiteilijoita ja tutkijoita.